Jätealan toimijat pitävät dataa keskeisenä resurssina 

Ekoälyä-projektissa toteutettujen teemahaastattelujen mukaan tarve jakaa dataa johdattaa jätealan toimijoita yhteistyöhön.

Jäteala on monimutkainen toimintaympäristö, jossa jokainen yksittäinen taho on riippuvainen koko ketjun toiminnasta. Jos kuljetuksissa on ongelmaa, jätteenkäsittelylaitokset eivät toimi tai mikäli kunnalliset jätteenkeruupisteet eivät toimi, haasteita syntyy myös kuljettajille. 

Haaga-Helian, Turun Yliopiston ja jätehuoltoyhtiö Westenergyn yhteisessä Ekoälyä-hankkeessa on selvitetty suomalaisen jäte-ekosysteemin toimintaa. Lopulliset tulokset teemahaastatteluista julkaistaan myöhemmin vuonna 2024, mutta alustavia havaintoja on jo tehty.  

Moninainen ala vaatii jatkuvaa kehitystä 

Haastattelujen mukaan innovaatiot syntyvät havaituista tarpeista. Tuotekehitystä tehdään useilla aloilla, esimerkiksi asiakaspalvelun, teknologian tai raaka-aineiden jatkokäytön tehostamiseksi. Jätealan toimijat hakevat ideoita kehittämiseen myös toimialan ulkopuolelta, hyvät toimintamallit muokataan jätealalle tai raaka-aineiden jalostukseen sopiviksi.  

Useat toimijat pitävät dataa keskeisenä kehittämisen resurssina. Datan hyödyntäminen ja jakaminen parantaa jätealan tuottavuutta, raaka-aineiden uudelleenkäyttöastetta sekä esimerkiksi jätteenkäsittelylaitoksilla syntyviä ongelmia.  
 
Muun muassa Westenergyn jätteenpolttolaitoksella Mustasaaressa vääränlaisen jätteen päätyminen laitteisiin voi johtaa katkoksiin toiminnassa.  

Haastatteluissa todetaan, että jätealan toimijoiden tavoitteena on laajan verkoston kehittäminen. Dataa syntyy jätteen keruu-, kuljetus- ja käsittelyvaiheissa. Tästä syystä on elintärkeää, että eri palveluntuottajat saadaan keräämään dataa ja jakamaan tietonsa koko verkoston hyödynnettäväksi.